Uskontodialogia Omanissa


Kävin toissaviikolla tapaamassa Loimaan seurakunnan tukemassa Al Amana –keskuksessa työskentelevää Aaro Rytköstä. Aaro oli Suomessa vierailulla Helsingin yliopistolla järjestetyn uskontodialogia käsittelevän seminaarin yhteydessä puhumassa Al Amana –keskuksen työstä ja uskontodialogin merkityksestä rauhan rakentamisessa.


Mikä ihmeen uskontodialogi?

Aaron työ Omanin Al Amana -keskuksen toiminnanjohtajana keskittyy uskontodialogiin, eli uskontojen väliseen vuoropuheluun. Vuoropuhelun tarkoituksena on auttaa osallistujia ymmärtämään eri tavalla uskovia, sekä toisaalta myös pohtimaan omaa uskoaan. Parhaimmillaan uskontodialogi opettaa molempia osapuolia ymmärtämään toisen uskoa, sekä myös omaansa entistä paremmin. Uskontodialogissa ei ole tarkoitus voittaa muita omalle puolelleen tai osoittaa oman uskontonsa paremmuutta muihin uskontoihin nähden, vaan oppia ymmärtämään muita uskontoja ja eri tavalla uskovia.

Uskontodialogia tehdään monilla erilaisilla menetelmillä. Jo pelkästään se, että eri uskontojen edustajat istuvat saman pöydän ääreen ruokailemaan, voi olla uskontodialogia. Aaro mainitsi keskustelussamme yhtenä tapana tehdä uskontodialogia myös niin sanotun ’scriptural reasonging’ –menetelmän. Monet ovat tottuneet lukemaan ja tutkimaan pyhiä tekstejä oman uskonnollisen traditionsa piirissä esimerkiksi raamattupiireissä. Scriptural reasoning menetelmässä sen sijaan eri uskontojen edustajat kokoontuvat jonkin yhteisen teeman ympärille, ja tutkivat sitä kukin oman uskontonsa pyhien tekstien valossa. Esimerkiksi vieraanvaraisuutta voi pohtia yhdessä kristinuskon, islamin tai vaikka buddhalaisten tekstien valossa. Voi olla hyvinkin mielenkiintoista huomata minkälaisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia eri uskonnoista löytyy.

Miksi meidän pitäisi harrastaa uskontodialogia?

Uskontojen välinen yhteisymmärrys auttaa rauhanrakentamista ihmisryhmien välillä. Uskontodialogissa ei ole tarkoituksena päästä yhteiseen lopputulokseen tai olla samaa mieltä asioista. Tärkeää on ymmärtää miksi toinen ajattelee niin kuin ajattelee. Niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin välisissä konflikteissa yhtenä pohjimmaisena kysymyksenä on usein kyvyttömyys nähdä toisen osapuolen näkökulmaa. Toisen ihmisen arvojen ja näkökulmien ymmärtäminen auttaa ylläpitämään rauhaa niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin välillä.

Vaikka Oman saattaa olla monille ennestään tuntematon maa, sillä uutiset suhteellisen rauhallisesta valtiosta Arabian niemimaan perältä eivät yleensä yllä tänne Suomeen asti, on sillä paljon annettavaa uskontodialogiselle osaamiselle. Uskonnollisesti moninaisessa Omanissa sunni- ja shiiamuslimit rukoilevat yhteisissä moskeijoissa, kristityt saavat vapaasti harjoittaa omaa uskontoaan, ja löytyypä Omanista myös elävät buddhalais- ja hinduyhteisöt. Rauhallista yhteiseloa viettävät uskonnolliset yhteisöt ovat keskustelleet keskenään rakentavassa hengessä jo vuosikaudet.

Aaro näkee Al Amana keskuksen työn olevan myös uskontodialogin ja ymmärryksen siemeniä kylvävää työtä; keskuksella vierailee paljon ryhmiä ympäri maailmaa, ja palatessaan kotimaihinsa, he voivat tuoda Al Amana -keskuksen uskontodialogista osaamista myös kotiyhteisöihinsä. Näin Al Amanan työ ei rajoitu pelkästään Omanin rajojen sisälle vaan leviää sieltä joka puolelle.

Uskontodialogia harjoittaakseen ei kuitenkaan tarvitse matkustaa arabiniemimaalle, vaan sitä voi kuka tahansa harrastaa myös omassa arjessaan. Tällöin, sen sijaan että koittaisimme voittaa toista puolellemme, yritämmekin ymmärtää ja kuunnella. Kenties myös Loimaalla voitaisiin järjestää jonkinlaisia uskontodialogisia keskustelutilaisuuksia?

- Matias

Ps. Lisää Aaron työstä voi lukea Al Amana -keskuksen sivuilta. Lisäksi keskuksen toimintaa voi seurata myös Facebookissa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tehdäänkö Virossakin lähetystyötä?

Kurkistus virolaiseen rippikouluun

Tunnelmia uudesta työstä ja seurakunnasta